Haapaniemi alueena

Haapaniemi on Kuopion VIII kaupunginosa. Nykyisin Haapaniemi liittyy välittömästi Kuopion vanhan ruutukeskustan laitamille, Kuopionlahden länsirannalle. Matkaa torilta Haapaniemen kaukaisimpaan kolkkaan tulee hädin tuskin pari kilometriä. Vielä 1800-luvulla Haapaniemi oli rakentamatonta laidunmaata. Kaupunkilaisten laitumena Haapaniemi säilyi aina seuraavalle vuosisadalle, jolloin asutuspaine keskustassa alkoi tuntua myös kaupungin reunamilla. Aivan ilman mutkia aluetta ei kuitenkaan kaavoitettu ja asutettu.

Kun Haapaniemen rannoille alkoi 1800-luvun viimeisillä kymmenluvuilla sijoittua teollisuutta, teki Kuopion kaupunginvaltuusto aloitteen Haapaniemen itärinteen jakamisesta tontteihin. Vuonna 1899 järjestettiin asemakaavakilpailu ja määriteltiin kaavoitettavan alueen rajoiksi lännessä Puistokadun itäisen linjan jatke ja idässä ns. teurastushuoneen tie. Kilpailuohjelman ajatus oli, että alueesta kaavoitetaan huvilakaupunginosa suurempien kaupunkien innoittamana. Joitakin huviloita Haapaniemen itärinteellä jo olikin, esimerkiksi Elisabeth Stenius-Aarneenkallion huvila (valmistunut 1984). Arkkitehti Lars Sonckin ehdotus “1900” valittiin toteutettavaksi Haapaniemen kaavoitettavalla alueella. Sonckin Haapaniemen ehdotuksesta palkintolautakunta totesi: tiet hyvin suunniteltu, rantatie säilytetty, tontit mukavat. Kaavaehdotuksen pohjalta insinööri K. J. Karlsson laati vuonna 1901 luonnoksen uudeksi asemakaavaksi, ja sitä alettiin noudattaa. 

Samoihin aikoihin oli jo kuitenkin alettu pohtia, pitikö Haapaniemestä tuleman huvilakaupunginosa vaiko työväen asuntoalue. Ja niinhän siinä kävi, että ajatus huvilakaupunginosasta jäi unholaan. 1900-luvun alussa elinkeino- ja yhteiskuntarakenne muuttui, teollisuustoiminta alkoi ja maaseudulta muutti runsaasti uutta väkeä kaupunkiin. Ratkaisevan sysäyksen Haapaniemen asuttamiselle ja kehityksen suunnalle antoi Herman Saastamoisen tehdaslaitosten, aluksi splinttitehtaan (tulitikun puolivalmiste) ja höyrymyllyn, sittemmin rullatehtaan perustaminen Haapaniemen niemen kärkeen heti vuosisadan alussa. Teollisuus tarvitsi runsaasti uusia työntekijöitä ja nämä puolestaan asuntoja. Työväestölle toivottiin asuintontteja läheltä työpaikkoja.

Vuonna 1906 Haapaniemen tehtaan väki pyysi kaupunkia vuokraamaan rakennuspalstoja tehtaan läheisyydestä, jotta tehtaalaiset voisivat sinne rakentaa asuntoja. Asiaa käsiteltyään kaupungin valtuusmiehet tulivat siihen tulokseen, että tontteja ei vuokrata yksityisille, vaan ainoastaan osuuskunnille. Kaupungin vuokraehtoja olivat: vuokraoikeuksien tarjoaminen julkisella huutokaupalla, pohjavuokra 5 penniä neliömetriltä ja 40 vuoden vuokra-aika. Tästä alkoi Haapaniemen ensimmäinen rakennusvaihe, joka pääasiassa sijoittui vuosiin 1906-1907. Esimerkiksi osuuskunta Oma Koti rakennutti niemen eteläisimpään osaan neljä asuintaloa rakennusmestari Juho Sippolan piirustusten mukaan.

Tonttien tarpeen jälleen kasvaessa 1910-luvulla kaupunki järjesti 1916 uuden asemakaavakilpailun. Vuonna 1917 voittajaksi valittiin Bertel Strömmer ja K. Vaaramäki. Heidän kaavaehdotuksensa pohjalta kaupungininsinööri A. Sirelius laati lopullisen asemakaavan. Kaupunki oli päättänyt itse rakentaa työväenasuntoja alueelle, joten asia oli kiireellinen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden asemakaavan 17.3.1919 ja se sai sisäasiainministeriön vahvistuksen vuonna 1920.

Tämä asemakaava muodostaa pohjan koko Haapaniemen tulevalle asutuskehitykselle, vaikka siihen myöhemmin tehtiin muutoksia. Luonnollisen kehityksen linjaa siinä seurataan niin, että teollisuus on järjestäytynyt rannoille ja asuinalueet niistä sisämaahan päin. 1920-luvulla Haapaniemi sai sen puutalokannan, joka siellä yhä on. Ensimmäiset työväenasunnot rakennettiin Saastamoisenkadun (silloisen Hermanninkadun) molemmin puolin. Yläpuolelle valmistui 1920 kaksi suurta Juho Nykäsen piirustusten mukaan rakennettua kaksikerroksista puutaloa, jotka ovat kuistiensa ja erikoisten kattoratkaisujensa johdosta säilyneet kaupunginosan tunnusomaisimpina rakennuksina. Seuraavina vuosina niiden alapuolelle rakennettiin neljä pienempää jyrkkäkattoista pystyrimavuorattua työväenasuntoa, jotka myös ovat säilyneet.

Erityisen merkittävä oli kaupungin toimesta 1920-luvulla käynnistetty pientalorakentaminen, joka kohdistui Haapaniemen lisäksi Kuopiossa myös Niiralaan, Linnanpellolle, Männistöön ja Itkonniemelle. Haapaniemelle näitä taloja nousi eri puolille rivistöiksi ja ryppäiksi. Osa sijoitettiin nauhaksi kaupungin puoleiseen rinteeseen Presidentinkadun alapuolelle, osa Myhkyrinkadun varteen, osa Presidentinkadun, Tasavallankadun ja Saastamoisenkadun väliseen kolmioon ja osa Presidentinkadun kaareen Kustaantorin (Miilutorin) ympärille. Kaikki nämä pientalot rakennettiin samoilla pienasuntolautakunnan hyväksymillä tyyppipiirustuksilla. Haapaniemellä suosituin rakennustyyppi oli Juho Nykäsen viimeistelemä tyyppi I. Siinä oli kaksi huoneen ja keittiön käsittävää 50 neliön asuntoa alhaalla ja kaksi 28 neliön huonetta ylhäällä. Nämä talot tunnistaa mm. kolmen päätyikkunan lisäksi kahdesta lyhtymäisestä ikkunasta, jotka ovat lappeella savupiipun juurella.

Lähteet: 

Lehtonen, U. E. & Räsänen, M. 1991. Kuopion Haapaniemi. Kuopion Isänmaallisen seuran toimituksia 15. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo Pieksämäki.

Huuhtanen, R. (toim.) Elämää Vanhalla Haapaniemellä – Villa Rullan tarina. 2018. Erweko Oulu

Riekki, H. 2005. Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. Kalevaprint Oy Oulu.

https://www.viikkosavo.fi/vanha-haapaniemi-oli-tyolaisten-asuinalue/

Kesätoimittaja tutkimusmatkalla: Haapaniemi

Tässä juttusarjassa Savon Sanomien kesätoimittaja tutustuu viiteen Kuopion kaupunginosaan kesän aikana. Juttusarjaa varten on kerätty tarinoita ja ajatuksia heiltä, joita kaupunginosat koskettavat.

Nyt vuorossa on Kuopion Haapaniemi! Klikkaa itsesi juttuun tästä.


Villa Rulla -kirjaa myynnissä

Villa Rulla, Asunto osakeyhtiö Yritys oy:n asuinrivitalo on valmistunut vuonna 1920. Elämää Vanhalla Haapaniemellä – Villa Rullan tarina -kirja kokoaa talon satavuotisen historian yksiin kansiin. Kirja kertoo entisen työläiskaupunginosan ja yhden rakennuksen ja sen asukkaiden vaiheista sadan vuoden ajalta.

Kirjaa voit ostaa suoraan As. Oy Yritykseltä (puh. 0505328363 / vain tekstiviestit!) tai Wanhan Haapaniemen asukasyhdistyksen kautta (wanhanhaapaniemen@gmail.com). Kirjan hinta 10€